Pahanhajuinen hengitys, osa 1

Halitosis1

Pahanhajuinen hengitys, osa 1

Pahanhajuinen hengitys on kolmanneksi yleisin syy hakeutua hammaslääkäriin, heti hampaiden reikiintymisen sekä ientautien jälkeen. Noin 20-30 prosenttia ihmisistä kärsii ajoittain pahanhajuisesta hengityksestä. Paitsi että hengityksen paha haju voi olla merkki hoitoa vaativasta taudista se voi myös aiheuttaa parisuhteessa ja muussa sosiaalisessa kanssakäymisessä ongelmia, jotka edelleen saattavat johtaa pahan hajun hysteeriseen pelkoon eli halitofobiaan ja jopa potilaan eristäytymiseen.
Pahanhajuinen hengitys, eli halitosis on oire, ei diagnoosi, joka kuvaa yleisesti pahanhajuista hengitystä. Termejä foetor ex ore ja foetor ex nasi käytetään kuvaamaan sitä että aiheuttaja voi olla joko suussa tai nenässä. Paha haju saattaa liittyä yleisterveydellisiin syihin (tästä lisää seuraavassa blogissa), mutta 90 prosenttia tapauksista johtuu suun ongelmista. Pahanhajuisen hengityksen hoitaminen kuuluu siis lähes aina hammaslääkärin alaan. Muissa tilanteissa hammaslääkäri ohjaa potilaan eteenpäin muualle hoitoon.

Henkilö itse ei aina tiedä, että hengitys haisee pahalle. Tämä johtuu siitä, että ihmisen hajuaisti tottuu pahaan hajuun. Pelkästään pahanhajuisen hengityksen vuoksi vastaanotolle hakeutuvat potilaat tulevatkin usein puolisonsa tai muiden läheistensä kehotuksesta. Erityisesti aamulla hengitys saattaa haista, koska yöllä sylki ei huuhtele riittävän tehokkaasti kuolleita soluja limakalvojen ja hampaiden pinnalta. Suun bakteerit käyttävät soluja ravintonaan ja erittävät pahanhajuisia kaasuja. Aamuisin myös tulehduksesta johtuvat hajut erottuvat paremmin, kun syljen eritys on vähäisempää. Pastillit, suuhuuhteet tai purukumi peittävät vain hetkellisesti pahanhajuisen hengityksen. Syy oireiluun pitää siis aina löytää ja hoitaa.

PAHANHAJUISEN HENGITYKSEN SYITÄ

Huono suuhygienia: Suun kosteat, lämpimät olosuhteet ovat ihanteelliset bakteerien kasvulle. Syljessä elää useita satoja erilaisia bakteereja, joista osa tuottaa laboratorio-oloissa kasvatettuna vahvaa epämiellyttävää hajua. Hampaiden pinnoille jäänyt bakteerikasvusto ja erityisesti hammasväleihin jääneet ruoan tähteet ovat loistavaa ravintoa kaasua tuottaville bakteereille. Pelkkä hampaiden harjaaminen ei riitä. Jos hammasvälejä ei puhdisteta, noin kolmannes hampaiden pinnasta jää pesemättä. Hajua voivat myös aiheuttaa huonosti viimeisteltyihin paikkoihin kertynyt bakteerimassa ja ruoan jäännökset, sekä huonosti puhdistetut hammasproteesit.

Ientaudit: Ihmisillä, joille on huomautettu pahanhajuisesta hengityksestä, onHalitosis2usein ientulehdus. Hammasväleistä saattaa tulla ikenistä peräisin olevaa pahanhajuista märkää. Potilas itse ei useinkaan tätä huomaa, kun märkä laimenee sylkeen. Tutkimustulokset osoittavat, että selvästi merkittävin lähde pahalle hajulle on anaerobisten bakteerien suussa olevien rikkiä sisältävien aminohappojen hajoamistuotteet, joista syntyy rikkivetyä, metyylimerkaptaania, dimetyylisulfidia, jotka tunnetaan yhteisnimellä epävakaat rikkiyhdisteet. Pahan hajun, rikkivedyn ja metyylimerkaptaanin pitoisuuksilla sekä syvien ientaskujen määrällä on todettu vahva korrelaatio ja ientaudin onnistunut hoito poistaa rikkiyhdisteiden tuotantoa ylläpitävän tulehduksen.

Kieli: Kielen pinnalla olevat katteet, ruoantähteet ja irronnut epiteeli voivat jäädä rihmanystyjen (papilla filiformis) väliin ja aiheuttaa pinnallisen mutta haisevan Halitosis3tulehduksen. Haju saattaa olla peräisin myös kielen taaimmaisesta kolmanneksesta suurten makunystermien takana sijaitsevista kielirisoista.
Juuritulehdukset: Syvät hoitamattomat kariespesäkkeet, eli reiät ja niistä johtuvat juuritulehdukset ja paiseet juurenpäässä saattavat myös aiheuttaa pahanhajuista hengitystä. Myös epäonnistuneet juurihoidot voivat aiheuttaa hajua. Näissä tapauksissa hampaan ytimessä oleva kuollut kudos toimii ravintona pahaa hajua tuottaville bakteereille.

Viisaudenhampaat: Mikäli viisaudenhampaat puhkeavat vain osittain ne saattavat tulehtua ja aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.

Suun haavat: Mikä tahansa haavauma tai eroosio suussa voi infektoituessaan Halitosis5aiheuttaa pahaa hajua. Aftat (suun limakalvon ohimeneviä haavoja), rokkotaudit mm enterorokko, herpes eli yskänrokko, hampaan äskettäinen poisto (kuopan täyttävä hyytymä on hyvää ravintoa bakteereille) tai pahimmassa tapauksessa haavautunut suusyöpä voivat aiheuttaa hajua.

Kuiva suu voi johtua sylkirauhasongelmista, lääkkeistä, tai suuhengityksestä. Kuivan suun oireita ovat tarve juoda yöllä, vaikeudet niellä kuivia ruokia, vaikeus puhua pitkään suun kuivumisen vuoksi, polttava tunne suussa, poikkeavan runsaat kariesmuutokset, kuivat silmät (Sjögrenin syndrooma) ja etuhammasalueen ikenien tulehdus.

PAHANHAJUISEN HENGITYKSEN ENNALTAEHKÄISY
Hampaista johtuvaa pahanhajuista hengitystä on yleensä helppo ennaltaehkäistä. Huolellinen hampaiden kotihoito harjaamalla, hammasvälien puhdistaminen hammaslangalla tai väliharjalla sekä fluorituotteiden käyttäminen reikien ennaltaehkäisyyn ehkäisee pahanhajuista hengitystä. Usein suositellaan myös kielen harjaamista hajun poistamiseksi. Suun huuhtominen ruokailun jälkeen voi auttaa ruoankappaleiden poistamisessa. Hammasväleihin jääneet ruoan kappaleet voi poistaa hammastikulla. Ruoan jälkeen voi pureskella ksylitolipurukumia tai imeskellä ksylitolipastilleja parin minuutin ajan syljenerityksen lisäämiseksi ja reikiä aiheuttavien bakteerien heikentämiseksi.
Syljen erityksen vähenemiseen voi saada apua sokerittomista pastilleista, purukumin pureskelusta tai suun limakalvolle ruiskutettavasta tekosyljestä. Tärkeää on myös juoda tarpeeksi.
Poikkeavan runsaasti proteiinivalmisteita sisältävä ruokavalio saattaa lisätä pahanhajuisten rikkiyhdisteiden tuotantoa suussa.
Kanadalais-japanilaisessa tutkimuksessa mitattiin vihreän teen juomisen jälkeen matalampia haihtuvia rikkiyhdistepitoisuuksia suusta. Illinoisin yliopistossa tehty tutkimus osoitti että mustassa teessä olevat polyfenolit estävät pahanhajuisia rikkiyhdisteitä tuottavien bakteerien kasvua suussa.
Suuhuuhteet eivät yleisen käsityksen mukaan merkittävästi poista pahanhajuista hengitystä. Turhaa suun desinfiointia tai antibioottien käyttöä tulisi välttää, koska ne muuttavat suun bakteeritasapainoa, jolloin terveen suun bakteerikanta vähenee ja vastustuskykyiset vihollisbakteerit saavat jalansijaa.Koska alkoholi varsinkin yhdessä tupakan kanssa käytettynä lisää suusyövän riskiä, on pitkäaikaisessa säännöllisessä käytössä syytä välttää alkoholeja sisältäviä suuvesiä.
Seuraamalla hammaslääkärin tai lääkärin ohjeita pahanhajuinen hengitys on useimmiten hoidettavissa oleva vaiva.Tämän lisäksi vuosittaiset hammastarkastukset hammaslääkärilläsi ja hammaskiven ja plakin poistattaminen säännöllisin välein yleensä riittävät pitämään oireen poissa.

PAHANHAJUISEN HENGITYKSEN HOITO

Hammaslääkärilläsi täytät ensin esitietolomakkeen, josta lääkärisi muun muassa tutkii lääkkeitä ja tauteja, jotka saattavat kuivattaa suutasi ja vaikuttaa hengitykseesi. Hammaslääkärisi kyselee lisätietoa oireistasi ja ruokailutottumuksistasi, sekä muista tavoistasi, kuten tupakan ja alkoholin käytöstä.
Hammaslääkärisi tutkii hampaat, ikenet, suun ja kurkun limakalvot sekä sylkirauhaset. Hän saattaa huomata, että hengityksesi haisee pahalle, kun keskustelette oireistasi ja hoitohistoriastasi. Hammaslääkäri myös tunnustelee päätäsi ja kaulaasi. Suurentuneet imurauhaset kertovat tulehduksesta. Hammaslääkärisi hakee reikiä ja tarkistaa ikenet huolellisesti, sillä näissä saattaa asustaa suuria määriä pahaa hajua tuottavia bakteereja. Usein tarvitaan röntgenkuvia, koska osaa mahdollisista ongelmista ei pysty havaitsemaan ilman niitä.
Ientautitapauksissa (hampaiden kiinnityskudosten tauti) hammaslääkärisi poistaa hampaiden pinnoilla olevat pehmeät ja kovat katteet. Mikäli katteet ulottuvat syvälle ikenien alle hän suosittelee usein käyntiä ientauteihin erikoistuneella hammaslääkärillä eli parodontologilla, joka osaa huomioida tautiin johtavia syitä ja hoitaa vaikeammatkin tapaukset. Ientaudeissa on tärkeätä saada oikea hoito ajoissa. Hammaslääkärisi saattaa myös lähettää sinut suuhygienistille kotihoidon tehostamiseksi ja pinnallisten peitteiden poistoon. Suhteellisen tervesuisella potilaalla huolellinen hammaskiven poistaminen ja tehostettu säännöllinen kotihoito yleensä riittävät poistamaan hajun.

Mikäli pahanhajuiselle hengitykselle löytyy suun ulkopuolisia syitä, hammaslääkäri ohjaa potilaan laboratorioon tai joko yleis- tai erikoislääkäriin hoitoon. Tästä enemmän seuraavassa blogikirjoituksessa

Kirjallisuusviitteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00187
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00602&p_haku=rokkotaudit
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00762&p_haku=suusy%C3%B6p%C3%A4
http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/aftat#.VrG87LKLSUk
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tvk00132
http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/suusyopa#.VrG_HrKLSUk
http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo92205&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=
Asikainen S. Halitoosi–miljoonien ongelma. Suom Hammaslääkäril 1998:890–5.
Bohn P. Imagined halitosis: a social phobia symptom? J Calif Dent Assoc 1997;25:161–4.
Bosy A. Oral malodor: philosophical and practical aspects. J Can Dent Assoc 1997;63:196–201.
Coventry J, Griffiths G, Scully C, Tonetti M. ABC of oral health, periodontal disease. BMJ 2000;321:36–9.
Delanghe G, Bollen C, Desloovere C. Halitosis–foetor ex ore. Laryngorhinootologie 1999;78:521–4.
Nachnani S. The effects of oral rinses on halitosis. J Calif Dent Assoc 1997;25:145–50.
Scully C, el-Maaytah M, Porter SR, Greenman J. Breath odor: etiopathogenesis, assessment and management. Eur J Oral Sci 1997;105:287–93.
Tenovuo J, Suuhygieniassa käytettävistä aineista. TABU 1997 (1):10–12.
Yaegaki K, Coil JM. Examination, classification, and treatment of halitosis; clinical perspectives. J Can Dent Assoc 2000;66:257–61.
Calil CM1, Lima PO, Bernardes CF, Groppo FC, Bado F, Marcondes FK. Influence of gender and menstrual cycle on volatile sulphur compounds production. Arch Oral Biol. 2008 Dec;53(12):1107-12. doi: 10.1016/j.archoralbio.2008.06.008. Epub 2008 Aug 8.
Parth LODHIA, Ken YAEGAKI, Ali KHAKBAZNEJAD, Toshio IMAI, Tsutomu SATO,Tomoko TANAKA, Takatoshi MURATA and Takeshi KAMODA Effect of Green Tea on Volatile Sulfur Compounds in Mouth Air J Nutr Sci Vitaminol, 54, 89–94, 2008
University of Illinois at Chicago Tea fights bad breath Public Release: 20-MAY-2003 http://www.eurekalert.org/pub_releases/2003-05/uoia-tfb051403.php
Bohn P. Imagined halitosis: a social phobia symptom? J Calif Dent Assoc 1997;25:161–4
http://www.huffingtonpost.com/thomas-p-connelly-dds/bad-breath_b_1432310.html
Suzuki et al. Detection of Helicobacter pylori DNA in the saliva of patients complaining of halitosis. Journal of Medical Microbiology, 2008; 57 (12): 1553 DOI: 10.1099/jmm.0.2008/003715-0
Hammaskuvat: http://www.dentalcare.co.uk/dental-professional-education/image-library.aspx

Write a Reply or Comment

Your email address will not be published.